Midnightrun

Tulehduskipulääkekuurin jälkeen oli aikomukseni aloittaa hölkkäilyllä ja hyvin kevyesti maanantaina. No tuli muuta menoa ja satoi. Meninpä sitten hölkälle tiistaina ja silloin vasta satoikin: lähdin hyvän sään aikaan, mutta selän takaa vyöryi kaatosadepilvi, jota yritin juosta karkuun. En ollut pilveä nopeampi (melkein häkellyin itsekin), juoksin siis aivan liian kovaa sadevesisuihkusta litimärkänä ja reidet taas kipeinä. Ke 4 min vedot ja taas satoi hyvin, no vedoista vasta tulikin koivet kipeäksi. Jalkoja särki vielä perjantainakin, joten ajattelin että Midnightrun menee ihan oikeasti hölkötellen, sillä vetovauhti tuntui tosi ikävän kovalta. Taas jäin ihmettelemään, että miten se lääke osasi viedä juuri niskakivun pois, mutta jalkasärky jäi...

Lauantaina olin koko päivän urheilukentällä ohjailemassa nuoria urheilijoita omille kilpailupaikoilleen ja siinä tuli käveltyä melkoisesti n. 6 km, mutta eipä sentään satanut. Jalat vertyivät hyvin ja illan juoksukin kulki hyvin ja juuri sitä samaa epämukavaa vetovauhtia. Kymppi on oikeastaan aika kiva matka juosta kovaa eli minulle sopivan lyhyt. Aikani oli 29 sek hitaampi viime vuoteen verrattuna ja nythän oli alla kahden viikon takainen maraton eli ihan tyytyväinen olo. Midnightrunin järjestelyt olivat mielestäni parantuneet aikaisemmasta toki tällä kertaa minulta jäi vessajono- ja tavarasäilytysjonokokemukset väliin. Juoksuväylää oli saatu vähän leveämmäksi, juomapisteet toimivat ja hienoja valojuttuja reitin varrella eikä yhtään liian pimeää kohtaa. Tällä kertaa olikin ihan yksityishuoltaja matkassa, joka kantoi vaihtovaatteet ja luksusjärjestelyä oli myös Helsingin keskustassa lämmin sauna heti juoksun jälkeen.