Hiihtoloman hiihtelyt jäi aika vähiin kelien takia, mutta
sain sentään yhden lenkin tehtyä loman viimeisenä päivänä hirveässä räntäsateessa
ja tuulessa. Sauvoja sai puristaa kunnolla, kun nekin meinasi leijailla tuulen
mukana. Taisi kyllä olla vika hiihto tälle ”talvelle”, varpaatkin kastui kun
mono hörppäsi ladulla vettä sisään.
Lomalla kävelyä tuli paljon ja vesijuoksua
kolme kertaa. Kun nyt ei hirveästi muutakaan voi urheilla, niin vesijuoksun
positiivisia puolia on se, ettei tule lainkaan mistään kohtaa kipeäksi tai
kireäksi ja tuohan on ihan mahtavaa treeniä juoksukäsillekin. Vauhdin
olemattomuus ja välillä altaan ruuhkaisuus ovat sitten taas ei niin
miellyttäviä piirteitä, mutta kaikkeen tottuu. Ja hitaalla vauhdilla ehdin
seurata myös uintikoululaisten kuivatreenit altaan päädyssä ja nepä ei ihan
kevyiltä näyttäkään! Kuten olen nyt havainnut, niin lonkan parantuminen on
aivan törkeä hidasta ja olenkin jo siihen malliin tottunut vesijuoksuun, että
tätähän voisi jopa jatkaa palauttavana treeninä sittenkin kun joskus juoksemaan
oikeastikin pääsisi.
Viikon paras ja pahin treeni oli kuitenkin kuntopallotreeni,
joka tuntui niin reisissä kuin takaosioissa hyvinkin pitkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti