Voi räkä

Näin taas kävi, että hartaasti odotettu pitkä joululoma lumisine lenkkeineen jäi vain haveeksi. Räkätautia on kestänyt pian kaksi viikkoa. Jouluaattona sentään mieltä lämmitti kovasti näky kun kovassa lumimyräkässä lenkkeili Vantaan Salamien Juoksukoululainen kevään juoksuryhmästä. Mukavaa, että intoa on riittänyt!

Laskeskelin, että sairasteluiden ja rasitusvammojen takia minulla on ollut pakollisia juoksuttomia päiviä tänä vuonna 55 kpl! Mielestäni melko paljon, mutta onhan vuoteen toki mahtunut kaksi uutta omaa maratonennätyksen parannustakin. Enpä taida tehdä uudenvuodenlupauksia, vaan toivon ainoastaan terveenpää uutta vuotta niin itselle kuin muillekin!

Hermon lepuuttelua

Jäsenkorjaus tuntui melko pitkään kehossa, mutta onpahan ainakin ranka nyt suora. Olen yrittänyt notkistella lisäksi zumban avulla ja muu liikunta onkin ollut joululahjojen perässä juoksua hikisissä tavarataloissa, ai että hermo on levännyt. Maanantaina hieronta ja pienoista parannusta oli havaittavissa, mutta vasen jalka on edelleen huomattavasti enemmän tukossa. Ehkä tämä joulukiireiden pakottama tauko on ollut ihan hyväksikin. Huomenna pääsee sentään maratonkoululaisten kanssa lenkille, vaikka ei näin lumisissa olosuhteissa ihan juoksunautintoon saakka pääsekään.

Jäsenkorjaus

Maanantaina tuli ehkä jäsenet korjailtua. Kipupaikkoja tuntui ilmestyvän aina vain lisää, mitä enemmän väänneltiin ja käänneltiin. Pahin paikka olikin täysin vino selkänikama, jonka johdosta oikea jalkakin oli pidempi. Myös alaetureidet sivukalvoineen olivat varsin tiukalla. Reilun kahden tunnin vääntelyn tuloksena olin tiistaina niin kipeä, että piti käydä lääkepurkilla kesken työpäivän. Keskiviikkona pärjäsi jo ilman lääkitystäkin, mutta tunsin luissa ja ytimissä, että Itsenäisyyspäivän puolimaraton on syytä jättää tänä vuonna juoksematta. Lauantaina juoksin lähinnä jouluostoksilla ja tänään uskaltauduin ihan oikealle lenkille. Ensin seurailin kuitenkin netistä Lanzaroten maratonia palmuine ja aurinkoisine maisemineen. No ei täällä Etelä-Suomessakaan lainkaan hassumpi keli ole, pieni irtolumi ei haitannut, mutta juoksutuntuma oli aivan kammottavaa: koko kroppa ihan jäykkänä ja kolotteli sieltä täältä.

Lopputulemana sanoisin, että jäsenkorjaus on hyvin tuntuva hoitomuoto! Voi olla, että positiivisempaa olotilaa on havaittavissa vasta parin viikon päästä hoidosta (tai sitten ei). No onneksi seuraaviin juoksukisoihin on vielä runsaasti aikaa.

PHM 158.

Eipä ollutkaan Paloheinässä puolikkaalla ihan extreme-keli lauantaina vaan ihan mukava talvikeli -9 astetta ja pientä viimaa aukeissa kohdissa. Nastarit ensi kertaa taas tällä kaudella käytössä, vaikka hyvin olisi pärjätty ilmankin. Ennen klo 10 aamulla oli valtaosa ulkoiluteistä jo aurattu! Kiitos aurakaulusto huippukuljettajineen! Vielä kun VR pystyisi tuommoiseen palveluun tai edes lähellekään sitä, grrr! Perjantaiaamun työmatka, joka normaalisti vie 15 min kestikin puolitoista tuntia. 40 min turhan odottelun jälkeen siirryin bussiliikenteen käyttäjäksi.

Vasen polvi ei tullut pidemmästä juoksusta lähellekään niin kipeäksi kuin viimeksi eli ilmeisesti armoton takareisivenyttely on myös auttanut. Maanantaina kuitenkin jäsenkorjaus. Tänään vielä hidas 6 km verryttely ja uusi puolikas Paloheinässä torstaina Itsenäisyyspäivän kunniaksi, jos järjestäjän mielestä keli ei mene pahemmaksi. Järjestäjällä olikin lauantaina ehdottomasti tuulisin ja kylmin paikka päivystää. Itselläni sormet ei nyt tunnu kestävän juostessa kylmää lainkaan, olisiko Frankfurtissa sitten paleltuneet liiaksi. Täytyy seuraavalla kerralla laittaa paksut rukkaset.