keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Hyvä olo


Maanantaina oli hieronta ja edellisestä kerrasta oli aikaa viitisen viikkoa. Ruumiin havaintoja: Toimistotyöntekijän niska-hartiaseutu on pysynyt todella hyvässä kunnossa ihan pienellä vaivalla eli kaksi-kolme kertaa viikossa käsipainojen heiluttelua lenkin päälle ja eipä ole ollut jumeja eikä päänsärkyjä. Tiukkanäppisen hierojan käsittelyssä ei enää tuo seutu rusahtele lainkaan. Havaitsin myös, että joulukuun alussa tehty jäsenkorjaus auttoi ja sitä ehkä avitti myös sairasteluista johtuva pakkolepo, mutta enää ei ole omituisia kipuja eikä jäykkyystiloja polvensyrjässäkään. Kuona-aineet sen sijaa ryöpsähtivät hieronnan jälkeen voimallisesti liikkeelle ja illalla oli todella pahoinvoiva olo runsaasta veden latkimisesta huolimatta.  

Tiistaina olikin sitten oikein kevyt ja pirteä olo juoksennella reilu kymppi, mutta keskiviikkona sitten… sanotaan näin, että kovin monesti olen hyvin paljon paremmassa kelissä juoksennellut. Lumi oli sen verran märkää, että siitä sai melko hyvän pidon, mutta sitten oli pätkiä, joita ei oltu aurattu edellisen pyrynkään jälkeen niin olihan se normaalia rankempaa. Suojalasit toimivat hyvin ehkä kilometrin verran, mutta sitten pyry vain jumittui linssin pintaan eli näkyvyys oli heikko, mutta havaitsin sentään kaksi lenkkeilijää lisäkseni. Näistä toinen oli puolipakotettuna puolet matkasta lenkkiseurana. Reilu kympin lenkki oli fyysisesti vähän raskaampi ja ehkä sitten henkisesti normaaliakin antoisampi. Eihän tätä tuossakaan kelissä tekisi, jos siitä ei tykkäisi eli onnistumisen iloa =)

 

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Sitä sun tätä

Tälle viikolle osui kaikenlaista ekstraohjelmaa häiritsemään perustreeniä, mutta loppujen lopuksi viikosta tulikin ihan monipuolinen liikunnan kannalta. Tiistaina asioiden hoitoa kävellen viitisen kilsaa. Torstaina juoksu, joka karkasi vauhdiltaan liiankin kovaksi. Tuo nyt oli odotettavissakin, kun edellisestä juoksusta oli viikko. Perjantaina tunnin luistelu ja lauantaina reilut 14 km hiihto. Sunnuntaina mäkitreenit Jätärillä kolme kertaa juosten ja kolme kertaa portaita ylös. Vihdintien puoleinen tie oli haasteelista ja uuvuttavaa irtolunta, mutta eturinne hyvää kovaa alustaa.

Olin keskiviikkona kuuntelemassa Timo Vuorimaan luentoa kuntoilijan valmentamisesta ja tämä viikko ei sitten mennyt lainkaan Timon oppien mukaan. Viikosta ei tullut treenien suhteen kaksihuippuinen ja myöskin ”pyhä kolminaisuus”: treenaa-syö-lepää romuttui täysin. Totuus on niin toisenlaista, työ haittaa vapaa-aikaa jne. Tällaista on tavallisen kuntoilijan arki.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Normiviikko


Tiistaina ja torstaina normilenkit ja nyt alkaa sykekin olemaan normaalilla tasolla ja vauhtiakin löytyy tarvittaessa. Kyllä näillä keleillä ja vaatemäärillä tarkkailee mieluummin sykettä kuin vauhtia. Vaikka talvijuoksentelu onkin kivaa, niin ei tässä sellaiseen vauhdin hurmaan pääse kuin kesällä shortseissa ja hihattomassa paidassa. Keskiviikkona mukava 11 km yhteislenkki.

Perjantaina salilla lisäsin hiukan painoja ja jätin ”turhat”? reiden lähentäjä- ja loitontajaliikkeet pois. Lopputulos oli juuri niin kuin odottaa saattaa eli sairaan kipeät lihakset lauantaina. Menin kuitenkin pakkasen laannuttua hiihtelemään reilut 18 km.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Talvinen viikko


Loppuviikon urheilut oli perjantaina kympin lenkki. Lauantaina viikon pitkälenkki hiihtäen tunti ja kolme varttia. Sen verran oli pakkasta, että suksen pohjaan laitettiin jäätymisen estoa ja eipä pohja jäätynyt, mutta ei järin luistanutkaan. Ehkä kuuden kilometrin jälkeen luisto hiukan parani. Ylämäissä oli oikein hyvä pito. Illalla vielä kolme varttia luistelua ja sunnuntaina kympin lenkki. Yritän näemmä kiriä sairastelujaksoa treenimäärässä umpeen ja viikolle osui vain yksi lepopäivä. Tämä viikko mennään hiukan rauhallisemmin.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Salia


 
Eilen menin taas salille pitkästä aikaa ja kuten kuvasta näkyy niin työpaikan sali ei ole tänä kuntoiluhuipun aikanakaan järin ruuhkainen. Eilen oli yhteensä NELJÄ kävijää!!! Ankea ja vanhanaikainenhan tuo on, mutta kyllä se minulle riittää. Tein: soutua lämppäriksi, sitten reiden lähentäjät ja loitontajat, jalkaprässi, jalkakyykky, penkki, vatsat, ylätalja ja kahvakuulalla vartalokiertoja. Kaikkia liikkeitä 15-20 krt ja kaksi sarjaa. En tiedä kahvakuulaliikkeen oikeaoppisuudesta, mutta kyselen lisää työtoverilta, joka on ko. lajin harrastaja. Penkki  ei toki ole mikään lenkkeilijälle välttämätön liike, mutta satun vain pitämään siitä.

Alkuviikosta uskaltauduin vihdoin varovasti ja hyvin hitaasti lenkille sykemittarin kera. Noin hitaaseen vauhtiin nähden sykkeet on edelleen melko korkealla eli pidän tiukkaa tarkkailua yllä. Maanantain reilu kasi ja tiistaina kymppi. Lisäksi olen aloittanut kehon vitamiinivarastojen täydentämisen.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Jee sukset!

Vuoden alusta meni vielä neljä päivää niistäen nessu kerrallaan läpimäräksi. Sitten tein jotain mullistavaa: ostin sukset. Yläaste- tai lukioaikoina ostettu edellinen suksipari on lentänyt kierrätykseen jo lähes parikymmentä vuotta sitten ja kouluaikaisen pakkohiihtämisen myötä lähes kaikki mielenkiinto hiihtoon oli kadonnut. Mutta hei, hiihtohan onkin kivaa kun on hyvin luistavat sukset (Karhun Optigripit). Ostopäivänä testailin maltillisesti lasten vauhdilla 8 km ja seuraavana päivänä vähän rivakammin 15 km.

Samalla reissulla testasin vihdoin joululahjaksi saatua Garmin-sykemittaria. Varmasti tautikin vielä vaikutti sykkeeseen, mutta kyllä heikko hiihtotyyli nosti sykettä reilusti enemmän kuin vuosien myötä kehittynyt taloudellinen juoksu.