Vuoden toinen viikko lähti liikkeelle Loppiaisen puolimaratonilla
Paloheinässä. Piti mennä hiljaa, mutta taisi olla liian hyvät musiikit kun
vauhti vain kiihtyi. Varmaan viisi vuotta on menty samoilla biiseillä ja nyt alkoi
jopa hieman kyllästyttämään…vanhaa musaa koneeseen jäi ainoastaan legendaariset
The Loneliness of the Long Distance Runner ja Paranoid =) muut oli sitten
sekalaista ja vähän tuoreempaa musaa. Kolme melko rivakkavauhtista
puolimaratonia (1:44-1:51) kymmenessä päivässä kyllä sitten jo maanantai-iltapäivästä
tuntui melkoisesti. Tuntui ettei mikään ruoka riitä nälkää taltuttamaan eli
söin juoksun jälkeen kolme lämmintä ruokaa, myös väsymys oli valtava.
Töiden
alettua tiistaina alkoi muutkin kiireet eli en sitten joutanut juoksemaan kuin
torstaina ja sunnuntaina taas puolikkaan Paloheinässä. Sunnuntaina juoksin oikeasti hitaasti kaverin kanssa kokoajan höpisten. Olipas vaikea pukeutua vihdoin
alkaneeseen talveen oikein, kun lenkkien välinen lämpötilaero oli 12 astetta.
Kotijumppaan olen lisännyt taas punnerrukset tauon jälkeen. Tällä
kertaa aloitan maltilla eli naisten punnerruksilla, sillä miesten
punnerruksilla saan lähes poikkeuksetta yläselän pahasti jumiin. Eli jaksan
kyllä, mutta tekniikka ei taida olla puhdas kun jumittaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti