Keli Frankfurtissa oli sunnuntaina suosiollinen, alussa jopa melkein liian lämmin. Aurinko
pysytteli onneksi pilven takana, asteita noin 14 ja lähes tyyntä. Lepo oli
palauttanut kroppaan hyvän juoksuvireen ja rullasi mukavasti. 13 km kohdalla
tuli ensimmäinen takareisioire ja yritin vähän tiputtaa vauhtia. Hieman puolen
matkan jälkeen tuntui jo kuin puukolla olisi tuikkailtu reiteen ja vauhtia oli
pakko hidastaa entisestään. Loppumatka meni aikalailla suorin jaloin ja loppureitin
mutkissa kääntymiset olivat täyttä tuskaa oli pakko ähistä ihan ääneen. Reittiä oli hieman
muutettu parin vuoden takaisesta, mutta loppusuora oli ihan entisellään ja se tuntui
nyt todella pitkältä J
eli olin äärimmäisen onnellinen maalissa ja aikakin miellytti jalkojen
tuntemuksiin nähden. Ei ennätystä, mutta paras kolmesta Frankfurtin juoksustani
siinä ja siinä 3:52:33.
Jälleen kerran ennen, jälkeen ja reitillä kaikki järjestelyt
toimivat loistavasti tuttuun saksalaiseen täsmälliseen tyyliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti