Keventelyt

Harjoituksellisesti onnistuneen viikon jälkeen taas työkiireet häiritsivät vapaa-aikaa. Kaksipäiväinen suunnittelukokous istumisineen ei ihan tappanut, mutta teki kyllä tuhoa. Iskiashermo jäi ilmeisesti johonkin puristuksiin kun en pystynyt seuraavina päivinä istumaan työpöydän ääressä kuin kymmenisen minuuttia kerrallaan. Minulla ei ole seisomapöytää, mutta säädin korkeutta kuitenkin niin että voin seisoskella välillä.

Rusahtanut polvi ei ole kipeä, mutta se tuntuu hieman lonksuvalta juostessa, joten laitoin kinesioteippiä ja omituiset tunnelmat loppui siihen. Teippaus polven alle hymyksi ja lisäksi lyhyt pätkä sisäsyrjää tukemaan. Mäkeä juostessa ei ollut mitään ongelmia, mutta viimeisen pitkän lenkin aikana (siis viimeinen pitkä ennen maratonia) kiihdyttäessä tuntui pientä vihlomista ja samoin ylämäissä alkoi vasen takareisi jumittamaan niinkin paljon, että piti laittaa kävelyksi. Kinesio ei ollut pitkällä käytössäL

Maratonkeventelyt on aloitettu tällä kerralla todella aikaisin muusta kiireestä johtuen, mutta maratontunnelmissa olen ollut sentään mukana toimitsijan roolissa Vantaalla. Jotenkin kateellisena katselin kisakeskukseen takaisin könkkääviä juoksijoita, joita odotti epäilemättä epämiellyttävät portaat ensin alas tavaransäilytykseen ja sitten vielä takaisin ylöspäin poistuttaessa. Ehkäpä minäkin olen ensi vuonna juoksun jälkeen kankeana tuossa samassa portaikossa? Portaikkoa enemmän houkuttaa kuitenkin itse reitti, jolla seuratoverit kuin monet muutkin tahkosivat aika hurjia uusia ennätyksiään. Kovasti suunnittelen jo ensi vuotta vaikka yksi juoksu on tältäkin vuodelta vielä juoksematta, mutta hyvin suunniteltu on…

Hieronnassa havaittua: etenkin vasemman jalan ulkosyrjän lihaskalvo on ihan järkyttävän kireänä. Luvassa lepoa ja venyttelyä.