Pitkäperjantain piina oli kohdallani varsin käsin kosketeltavaa,
sillä olin lähes kolmen tunnin ajan ”rentoutumassa” hierojalla. Kyseessä oli
kuumakivihieronta, jossa ei voimia juuri säästelty tai säädeltykään.
Kuumakivillä hierottiin lihas lämpimäksi ja joustavammaksi ja sitten vasta
alkoi varsinainen mankelointi (ns. normaali kuumakivihieronta on hyvin lempeää
ja aidosti rentouttavaa). Lihaskalvojen avaamisessa käytettiin apuna gua
sha-kampaa ja tämä siis oli hieronnan miellyttävin osa. Jossain vaiheessa alkoi
jo tuntua, että tulee huono olo, sillä pelkästään tuskan hikeä valui varmasti
litra. Hieronnan jälkeen kävely sujui yhtä tönkösti kuin maratonin jälkeen ja
seuraavana päivänä joka paikkaan sattui. Elpymishoitona kävelyä.
Sunnuntaina kävin kokeilemassa juoksua ja sehän kulki:
ensimmäiset kilometrit sattuivat tärähtelynä hierontakipukohtiin, mutta juoksuasento
pysyi vaivatta kovin ryhdikkäänä ja vauhtia löytyi kun mikään paikka ei
kiristänyt. Lenkin loppupuolella tuntui pientä jäykkyyttä lonkkaluun
yläpuolella eli melkein kyljessä eli jotain toivottavasti parempaa on
tapahtunut. Kovempaakin olisi voinut mennä, mutta hengitys ei ihan vielä ole
kovemmassa vauhdissa vaivatonta. Ehkä jo
ensi viikolla kokeilen keuhkojen treenaamista ylämäkijuoksulla. Tähän saakka jyrkemmät
ylämäet on tuonut vain lisäkipua lonkan seutuun.
Vko 14:
Ma: 10 km hölkkäTi: lepo
Ke: 8 km juoksu
To: vesijuoksu, pyöräily, 8 km juoksu
Pe: kävely ja lähes kolmetuntinen hieronta
La: kävely
Su: kävely, 9 km juoksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti