Maratonviimeistelyt on taas aloitettu. Levon ja buranakuurin
jälkeen perjantaina hidas kasin testilenkki tuntui ihan hyvältä. Sunnuntaina
pisin pitkä 28,3 km optimaalisesti kolme viikkoa ennen kisaa. Vauhti ihan hieman
maratonvauhtia hitaammin. Hyvä tunne koko matkan, mukava syksykeli vaikkakin
melko vastatuulinen. Paikkapaikoin myös puista pudoneet lehdet olivat liukkaita
tossun alla. Kotivalmentaja pyöräili taas koko matkan vierellä juomat mukana,
mutta nyt ei vatsa vetänyt kuin yhden geelin, pientä ongelmaa on ollut.
Pitkän lenkin kruunasi tien varressa ollut tuulettajan hihna! Tällä viikolla
sain päätökseen Miika Nousiaisen kirjan Maaninkavaara. Miika on juoksukokemusta omaava kirjailija ja se
harmaahiuksinen ohjelmassa Hyvät ja huonot uutiset. Kirjassa valmentaja Martti
keksii talonmiesfilosofialla aivan mahtavia perusteluja juoksemiselle ja myös katkennut
tuulettajan hihna on oivallinen mentaalipuolen harjoite: "Asioita tapahtuu
myös kun et ole näkemässä." Mietipä sitä. Sain kirjan ei juoksevalta kaveriltani, jätti
lukemisen kesken, ei kolahtanut. Itse nauroin ääneen lukiessani eli voin
lämmöllä suositella, vaikka normaali lukemistoni onkin yleensä veristä
dekkaria.
Tämän hetken tuntuma: kestävyys on kohdillaan, mutta
ennätysvauhdista en ole vielä ihan vakuutunut. Alkuillasta jännitetään vielä tuttavan ennätyksen onnistumista Chicagon maratonilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti