Viimeinen pitkä

Juoksin viimeisen ja pisimmän lenkin ennen maraa lauauntaina 27020 m. Pituus oli juuri niin kuin suunnittelinkin, mutta vauhti ei. Lenkki meni kuuden minuutin vauhdilla, sillä tein ison virhearvioinnin. En laittanut alle nastoja, koska yliarvioin kevätauringon vaikutuksen. Ajattelin, että reitti olisi jo sulaa/sössöistä, mutta vaikka lähdin liikkelle reilusti puolenpäivän jälkeen niin liukasta oli. Kahdet lipat ja seitsemisen läheltä piti tasapainoilua, lisäksi kahdessa paikkaa piti heittäytyä lumipenkkaan konttaamaan yliliukkaat kohdat ohi. Uusina tuotteina geelitestissä oli Maximin mansikka, aivan järkyttävän makeaa. Ja toinen oli luomutuote Mule bar, jonka halusin testata kofeiinipitoisuuden takia…no jo alkoi yökkimisrefleksit tulla pintaan. Ihan hirveä maku ja koostumus lähellä hammastahnaa! Lopputuloksena on, että lähden kotimaisella Gutzyn mansikkageelillä maratonille. Näistä makuasioistahan ei voi kiistellä.
Vitkuttelin lenkille lähtöä, sillä yksinäiset pitkät lenkit alkaa jo maistua puulle, niitä on vedetty joulukuun alusta lähtien joka viikko, lukuunottamatta yhtä sairasviikkoa. Pitkät on olleet aina yli puolimaratonin. The Loneliness of the Long Distance Runner kuvaa hyvin tätä tunnelmaa http://www.youtube.com/watch?v=xo-1iAsqmQI&feature=related :)
Alkava viikko otetaan jo vähän rauhallisemmin ja vain odotellaan kun kunto nousee korvissa kohisten?